Aivohalvauskuntoutus

Kohderyhmä

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt, joilla voi olla eriasteisia halvausoireita lievästä toispuolisesta lihasvoimaheikkoudesta vaikeaan neliraajahalvaukseen. Sen lisäksi oirekuvaan voi liittyä kielellisiä häiriöitä eli ongelmia puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa. Myös erilaisia kognitiivisia häiriöitä kuten aloitekyvyn ja tarkkaavuuden alentumista, toiminnan suunnittelun ja ohjaustaidon heikentymistä tai hahmotus- ja huomiointikyvyn ongelmaa voi esiintyä.

Kuntoutus tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntoutuminen on tuloksellisinta ensimmäisten viikkojen aikana sairastumisesta, jolloin kuntoutus tulisi toteutua tehokkaasti. Laitosmuotoista kuntoutusta tarvitaan usein vielä myöhemmässäkin vaiheessa, jolloin pelkkä omatoiminen harjoittelu ja avomuotoinen kuntoutus eivät riitä säilyttämään liikunta- ja toimintakykyä riittävän hyvällä tasolla tai aivohalvauksesta aiheutuvien ongelmien monimuotoisuus edellyttää erityistä osaamista ja eri terapioiden yhtäaikaista toteuttamista.

Tavoite

Aluksi on tärkeää selvittää aivoverenkiertohäiriöön liittyvä oirekuva ja kuntoutumisen edellytykset, jonka jälkeen kuntoutuksen tavoitteet asetetaan aina yksilöllisesti. Kuntoutus tähtää halvausoireiden lievittymiseen ja toimintakyvyn vahvistumiseen. Ensimmäisten viikkojen aikana kuntoutuksen tavoitteena on parhaassa tapauksessa liikuntakyvyn palauttaminen ja omatoimisuuden paraneminen kaikissa itsestä huolehtimiseen liittyvissä tehtävissä. Sen jälkeen tähdätään itsenäisen toimintakyvyn vahvistumiseen muissa arkielämän tilanteissa, joihin liittyvät kuntoutustavoitteet on määritelty yhdessä työryhmän, kuntoutujan ja läheisen kanssa.

Sisältö

Kuntoutus on yksilö- ja ryhmämuotoista.  Aivohalvaukseen sairastuneen kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, josta neurologin johdolla vastaavat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi, puheterapeutti, sairaanhoitajat, vapaa-ajanohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Käytössämme ovat tehokkaat kuntoutusmenetelmät.

Omaisille tai läheisille suunnattu ohjaus ja tuki ovat tärkeä osa kuntoutusta. Yhteydenpidolla kuntoutujan kotipaikkakunnan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksikköön varmistetaan myöhemmän kuntoutuksen jatkuvuus ja tarvittavien apuvälineiden tai tukipalveluiden saatavuus.

Kuntoutuksen kesto

Suositeltava kuntoutusjakson pituus on vähintään kolme viikkoa.

Omaisen osallistuminen

Omainen tai muu lähiomainen voi osallistua kuntoutukseen. Lisätietoja omaisen osallistumisesta saat kuntoutusosaston henkilökunnalta.

Kuntoutukseen hakeutuminen

Varhaisvaiheen kuntoutusjakso järjestetään heti sairaalahoidon jälkeen terveydenhuollon yksikön maksusitoumuksella. Myöhemmässä vaiheessa kuntoutukseen voi päästä lääkärin tekemän kuntoutussuunnitelman perusteella myös Kelan maksamana. Kuntoutukseen voi hakeutua myös omalla kustannuksella.